Hoitavat geenit -tutkimus hakee happea kärsivään sydämeen

27.4.2017
Seppo Ylä-Herttuala

Sydäntutkimussäätiön rahoittamassa tutkimushankkeessa pyritään kehittämään uusia geeninsiirtotyökaluja sydänsairauksien, kuten pitkäaikaisen hapenpuutteen aiheuttamien vaurioiden, hoitoon.

Tutkimuksemme tavoitteena on saavuttaa uusilla geenityökaluilla mahdollisimman tehokas hoitovaste sydänlihaksessa. Käytämme viruksista muokattuja geeninkuljettimia, joita on muunneltu siten, että ne eivät kuljeta hoidettavaan kudokseen muita kuin hoitogeenejä.

Lisäksi olemme aloittaneet RNA-molekyylien käytön mahdollisina uusina hoitomolekyyleinä. Normaalissa elimistössä RNA-molekyylit tuottavat potilaan elimistöön ihmisen omia hyödyllisiä proteiineja, jotka tässä tapauksessa ovat uusia verisuonia kasvattavia kasvutekijöitä. RNA-molekyylien hyvä puoli hoitovalmisteena on se, että niitä voidaan muokata myös toimimaan useiden eri geenien toiminnansäätelijöinä. Näin ollen on mahdollista, että uusilla RNA-pohjaisilla geenihoidoilla voidaan samanaikaisesti vaikuttaa useiden hyödyllisten kasvutekijöiden tuottoon sydänlihaksessa sen sijaan, että käytettäisiin vain yksittäistä kasvutekijää.

Yksi hoitokerta, pidempi vaikutus
Pyrimme myös kehittämään seuraavan sukupolven hoitoja niin, että yhdellä hoitokerralla saavutettaisiin entistä pidempi hoitoteho. Nykyisillä adenoviruksista johdetuilla geenilääkkeillä saavutetaan noin kahden viikon mittainen hoitovaikutus yhdellä lääkkeenantokerralla, mutta uusilla nyt kehitystyönkohteena olevilla geenikuljettimilla päästään todennäköisesti usean kuukauden mittaiseen hoitovaikutukseen vain yhden antokerran jälkeen. Tällä olisi huomattava vaikutus kliinisten hoitojen tehokkuutta ajatellen.

Hoitojen testaamiseen on myös kehitetty entistä paremmat sydämen iskemiamallit käyttäen koe-eläimenä sikoja, joiden sepelvaltimoihin on aiheutettu tukoksia. Kyseinen malli sopii erittäin hyvin ihmiselle tarkoitettujen hoitojen prekliiniseen testaamiseen, sillä sian sydän vastaa lähes täysin ihmisen sydäntä ja kaikki kliinisesti käytettävissä olevat hoito- ja kuvantamismenetelmät ovat käytössä myös sioille. A.I. Virtanen-instituutin prekliinisiin kokeisiin tarkoitetut kardiologiset koe-eläintilat ovatkin maailman mittakaavassa aivan huippuluokkaa. Tämä yhdistettynä kliiniset laatuvaatimukset täyttäviin geenilääkkeiden valmistusmenetelmiin antavat erinomaiset mahdollisuudet testata näitä uusia hoitoja ihmisillä lähivuosina.

Geenihoidoilla on tehty lähes 2 000 kliinistä hoitokoetta, niistä 10 prosenttia sydän- ja verisuonitautien alalla ja hoitojen ajatellaan olevan turvallisia. Yhden geenivirheen aiheuttamissa sairauksissa geenihoidon tulokset ovat osin olleet käänteentekeviä ja täydellisiä toipumisiakin on saavutettu. Myös useiden geenien ja ympäristön yhteisvaikutusten aiheuttamissa monimutkaisissa sairauksissa, kuten sydän- ja verisuonitaudeissa, geenihoitojen ensimmäisen vaiheen kliiniset kokeet ovat hiljattain antaneet lupaavia tuloksia mm. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tehdyissä faasi 1-vaiheen tutkimuksissa. Faasi 2-vaiheen monikeskustutkimus kuudessa eurooppalaisessa kardiologian keskuksessa on alkamassa vuoden 2018 alussa.

Suomessa perustutkimus on laadukasta, tehokasta ja tulokset luotettavia. Edellytykset geenihoidon perustutkimuksen innovaatioiden siirtämiseen kliinisiksi hoidoiksi ovat siis olemassa, mutta on tärkeää varmistaa tutkijoiden ja kliinikoiden vuoropuhelu uusia hoitomuotoja suunnitellessa ja hoitokokeiden tuloksia arvioitaessa. Riittävä rahoitus ja tutkimuskuukausien suuntaaminen kokeellisten hoitojen siirtämiseksi klinikkaan tulee turvata myös tulevaisuudessa.

Tutkimuksesta vastaa akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala.

Seppo Ylä-Herttuala
Akatemiaprofessori
Itä-Suomen yliopisto
A.I. Virtanen-instituutti

Tukemalla Sydäntutkimussäätiötä, tuet suomalaista sydäntutkimusta. 
SydänAkatemia tiedottaa Sydäntutkimussäätiön tukemien kärkihankkeiden edistymisestä ja tukee säätiön tavoitetta kaksinkertaistaa myönnettävien apurahojen määrän vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteena on oppia lisää uudentyyppisistä sydänsairauksista ja niiden mekanismeista voidaksemme ennaltaehkäistä tai hoitaa niitä.

Kuva: Raija Törrönen, Itä-Suomen yliopisto

Kommentit
Ei kommentteja.

Kommentoi

Sähköpostiosoite on pakollinen tieto, mutta sitä ei näytetä julkisesti.