Vuoden 2008 Soisalo-palkinto Tuomas Rissaselle

Dosentti, lääketieteen tohtori Tuomas Rissanen on tehnyt tukimustyönsä Akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttualan johtamassa Molekulaarisen lääketieteen tutkimusryhmässä A. I. Virtanen Instituutissa Kuopion yliopistossa vuosina 1998-2007. Tutkimusryhmä on Suomen Akatemian tutkimuksen huippuryhmä ja arvostettu useissa kansainvälisissä arvioissa kuuluvan maailman kolmen parhaan joukkoon alallaan.

Työssään Rissanen tutki uutta tapaa parantaa valtimokovettumataudista kärsivän sydämen ja alaraajojen lihasten verenkiertoa geeniterapian avulla. On suuri joukko vaikeata sepelvaltimotautia tai alaraajojen verenkiertohäiriötä sairastavia potilaita, joita ei voida tarpeeksi auttaa nykyisillä hoitomenetelmillä kuten tavallisella lääkehoidolla, pallolaajennuksilla tai ohitusleikkauksella. Geeniterapiassa uudissuonet saadaan kasvamaan tekemällä verisuonikasvutekijän (VEGF) geeninsiirto kohdekudokseen lisääntymiskyvyttömiksi muokattuja viruksia käyttäen.

Tässä vielä kokeellisessa uudessa hoitomuodossa VEGF-geeni voidaan siirtää sydämeen tai alaraajojen lihaksiin käyttäen mm. muokattuja tavallista flunssaa aiheuttavia adenoviruksia. Vielä pitkäkestoisempi, jopa vuosia kestävä, hoitovaste on saavutettu käyttäen muokattuja AAV-viruksia. Geeninsiirron jälkeen hapenpuutteesta kärsivä kudos tuottaa itse verisuonikasvutekijää, joka saa aikaan verisuonipuuston versomisen ja verenkierron lisääntymisen jopa moninkertaiseksi muutamassa päivässä.

VEGF-geeniterapia on todettu turvalliseksi 1990-lopulta alkaen Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tehdyissä potilastutkimuksissa. Tässä tutkimustyössä kehitettyjä tehokkaampia geeninsiirtomenetelmiä käyttävien kliinisten tutkimusten on määrä alkaa tänä keväänä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa, kun tiukat EU-vaatimukset täyttävä VEGF-adenovirusten tuotanto käynnistyy Kuopiossa.

Ensimmäisessä vaiheessa geeninsiirto suoritetaan 15-20:n vaikeaa sepelvaltimotautia sairastavan vapaaehtoisen sydämeen. Normaalin lääkekehityksen aikataulujen mukaisesti on odotettavissa, että kuluu vielä 5-10 vuotta ennen kuin geeniterapia verisuonten kasvattamiseksi on laajassa kliinisessä käytössä.

Tuomas Rissanen on syntynyt 1977 Kuopiossa. Hän on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi ja tohtoriksi vuonna 2006 Kuopion yliopistossa ja hänet nimitettiin molekulaarisen lääketieteen dosentiksi vuonna 2007 Kuopion yliopistossa. Aiemmin hänet on palkittu Pohjois-Savon lääkäriyhdistyksen Martti Hämäläisen palkinnolla vuonna 2006. Tällä hetkellä Rissanen työskentelee kardiologiaan erikoistuvana lääkärinä Pohjois-Karjalan Keskussairaalassa ja ohjaa A. I. Virtanen Instituutin tutkijakoulutettavia väitöskirjatyössään. Tuomas Rissanen on naimisissa ja hänellä on kaksi lasta.