Sydäninfarkti iskee usein ilman varoitusta – uusi tutkimus etsii vastauksia geeneistä ja yksittäisistä soluista
Professori Minna Kaikkonen-Määtän työryhmälle Itä-Suomen yliopistoon myönnettiin yksi suurimmista Sydäntutkimussäätiön vuonna 2026 myöntämistä tutkimushankeapurahoista, 140 000 euroa.
Sydän- ja verisuonitaudit, kuten sydäninfarkti ja aivohalvaus, ovat maailman yleisin kuolinsyy. Ne kehittyvät usein hitaasti vuosien kuluessa ilman oireita, ja monella ensimmäinen merkki sairaudesta on vakava, jopa hengenvaarallinen kohtaus. Nykyiset tavat arvioida ihmisen riskiä sairastua perustuvat pääasiassa ikään, verenpaineeseen, kolesteroliin ja tupakointiin. Nämä tekijät eivät kuitenkaan kerro koko totuutta, ne jättävät huomiotta perimän ja sen, miten sairaus todella kehittyy ihmisen verisuonissa.
Tässä tutkimuksessa Itä-Suomen yliopiston tutkijat selvittävät, miksi toisille kehittyy vakava verisuonisairaus ja toisille ei, vaikka perinteiset riskitekijät olisivat samanlaiset. Vastauksia etsitään verisuonten soluista. Tutkijat tarkastelevat tuhansia potilailta saatuja näytteitä uusilla menetelmillä, joilla nähdään yksittäisten solujen toiminta erittäin tarkasti. Näin saadaan ensimmäistä kertaa kattava kuva siitä, mitkä geenit ja solut ovat aktiivisia, kun valtimot alkavat vaurioitua.
Tutkimuksen toisessa vaiheessa tutkijat selvittävät, miten perinnölliset riskitekijät vaikuttavat verisuonten solujen käyttäytymiseen. Tämä auttaa ymmärtämään, miksi sama sairaus voi edetä eri ihmisillä eri tavoin, esimerkiksi naisilla ja miehillä taudin mekanismit voivat poiketa toisistaan.
Lopuksi tutkijat kehittävät uudenlaisen riskimittarin, joka yhdistää perinteiset riskitekijät ja yksilön perimän entistä tarkemmaksi kokonaisuudeksi. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa lääkäri voisi tunnistaa korkeassa riskissä olevat ihmiset jo paljon varhaisemmin, mahdollisesti vuosia ennen ensimmäisiä oireita, ja kohdentaa juuri heille sopivat lääkkeet ja elintapaohjeet. Tämä voisi pelastaa ihmishenkiä, parantaa elämänlaatua ja vähentää terveydenhuollon kustannuksia.
Pidemmällä tähtäimellä tutkijat näkevät mahdollisuuden uudelle terveyspalvelulle, jossa ihminen voisi saada henkilökohtaisen arvion sydänterveydestään yhdistämällä verikokeiden, elintapojen ja perimän tiedot. Tämä veisi lääketiedettä kohti todellista yksilöllistä hoitoa, jossa jokainen saa juuri itselleen sopivaa ennaltaehkäisyä ja hoitoa.