Mikä eteisvärinä on?

Eteisvärinässä sydämen rytmi muuttuu epäsäännölliseksi. Syynä tähän on sydämen sähköimpulssien kulkeutuminen sattumanvaraisesti kammioihin, jonka seurauksena sydämen eteisten eri kohdat supistuvat eri tahtiin, ne ikään kuin värisevät. Eteisvärinää kutsutaan myös flimmeriksi ja latinankieliseltä nimeltään se on fibrillatio atriorum. Eteisvärinän päätyyppejä ovat kohtauksittainen, jatkuva, pitkään jatkunut ja pysyvä eteisvärinä.

Oireita ovat sydämentykytys, väsymys ja suorituskyvyn heikkeneminen, huimaus, rintakipu tai hengenahdistus. Oireet ovat joko kohtauksittaisia tai pysyviä. Eteisvärinä voi myös olla oireeton, mutta ei harmiton.

Syyt. Eteisvärinän riski suurenee iän myötä. Iän lisäksi sille altistavat myös kohonnut verenpaine, sydämen vajaatoiminta, sepelvaltimotauti, diabetes, liikapaino, uniapnea, kilpirauhasen toimintahäiriöt ja rakenteelliset sydänsairaudet, joskus runsas alkoholin käyttö tai kilpirauhasen liikatoiminta. Eteisvärinä voi tulla myös terveelle henkilölle, jolloin puhutaan itsenäisestä eteisvärinästä.

Ehkäisy. Eteisvärinää ehkäistään samoin keinoin kuin sepelvaltimotautia sekä hoitamalla mahdollisesti kohonnut verenpaine ja sydämen läppäviat ja välttämällä runsasta alkoholinkäyttöä.

Toteaminen. Eteisvärinää epäiltäessä potilas tutkitaan, haastatellaan, tehdään EKG-tutkimus, tarpeen mukaan ultraäänitutkimus ja EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti. Lisäksi otetaan laboratoriokokeita ja keuhkojen röntgenkuva. Joskus tarvitaan myös rasituskoetta ja muita tarkempia sydäntutkimuksia.

Hoito. Eteisvärinää hoidetaan joko rytminhallinnalla tai sykkeenhallinnalla. Hoidon jälkeen on tärkeää seurata, ettei eteisvärinä uusiudu ja saavutettua rytmiä ylläpidetään estolääkityksellä. Verihyytymien syntyminen ehkäistään puolestaan verenohennuslääkkein. Hoito suunnitellaan yksilöllisesti eteisvärinätyypin sekä potilaan terveystilanteen mukaan.

Rytminhallinta. Ensimmäisen oireisen eteisvärinäkohtauksen hoitona on useimmiten rytminsiirto, jossa sydämen eteisistä lähtevä sinusrytmi palautetaan normaaliksi joko nukutuksessa sähköiskulla tai lääkkeellä. Sinusrytmi on oikean eteisen yläosasta alkava sähköimpulssi, joka leviää sieltä sydämen eteisiin aiheuttaen niissä supistuksen. Impulssi jatkuu kammioihin saaden aikaan myös niiden supistuksen. Normaaliksi palautettu sinusrytmi pyritään säilyttämään beetasalpaajilla tai rytmihäiriölääkkeillä. Nämä lääkkeet eivät kuitenkaan sovi kaikille eivätkä ole aina tehokkaitakaan, minkä seurauksena eteisvärinä saattaa usein uusiutua.

Estohoitoon eli rytminhallintaan käytetään beetasalpaajia tai varsinaisia rytmihäiriölääkkeitä. Ne estävät vain harvoin eteisvärinän kokonaan, vaan ennemmin lievittävät oireita ja harventavat kohtauksia.

Sykkeenhallinnassa tyydytään pysyväksi jääneeseen eteisvärinään ja pyritään sovittamaan sydämen lyöntitiheys eteisvärinään. Kammiotaajuuden optimointi eli sykkeenhallinta tehdään lääkkein.

Katetriablaatio. Jos lääkkeet eivät pidä eteisvärinää poissa, saatetaan tehdä katetriablaatio. Katetriablaatiossa kyynärpäästä tai nivustaipeesta ohjataan katetri laskimoa pitkin sydämeen ja eteisvärinäkohtaan, joka kuumennetaan tai jäädytetään niin, ettei kudos enää johdata rytmihäiriöitä aiheuttavia sähköimpulsseja. Katetriablaatiolla voidaan estää eteisvärinän uusiutuminen useammin kuin muilla hoidoilla tai saada eteisvärinä lääkkeillä hallittavaksi. Viime vuosina on kehitetty uusia ablaatiomenetelmiä, mutta tutkittua tietoa ja pitkäaikaista seurantaa katetriablaatiolla hoidetuista potilaista ja sen eri menetelmistä ei kuitenkaan ole.

Uusiutuminen ja seuranta. Eteisvärinällä on taipumus uusiutua, joten se vaatii säännöllistä seurantaa joko avoterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa. Jatkuva eteisvärinä uusiutuu rytminsiirron jälkeen ilman hoitoa jopa 80 - 90 prosentilla potilaista vuoden kuluessa. Eteisvärinän uusiutuessa voidaan tehdä rytminsiirto uudelleen, mutta ei aina, ja monesti uusiutuessaan eteisvärinä voi jäädä pysyväksi.

Verihyytymien vaara. Laskimotukoksesta johtuvan aivohalvauksen vaara lisääntyy huomattavasti sydämen eteisvärinässä ja se onkin on yleisin syy verenohennushoitoon. Lääkkeet pidentävät veren hyytymisaikaa 2–3 kertaa normaalia pidemmäksi. Verenohennushoito voidaan aloittaa nopeasti vaikuttavilla ihon alle pistettävillä hepariini-lääkkeillä, koska suun kautta otettujen lääkkeiden vaikutus alkaa hitaammin. Yleisin verenohennuslääke on varfariini (Marevan), uudempia ovat dabigatraani, rivaroksabaani ja apiksabaani.

Yleisyys. Eteisvärinä on yleisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö. Suomessa eteisvärinästä kärsii 100 000 henkilöä ja heidän määränsä on väestön ikääntyessä lisääntymässä. Tällä hetkellä jopa 10 prosenttia yli 75-vuotiaista sairastaa eteisvärinää. Miehet sairastavat eteisvärinää kaksi kertaa useammin kuin naiset.

Eteisvärinän ennuste. Hoitamattomana eteisvärinä lisää kuolleisuutta ja sairastavuutta. Eteisvärinä myös heikentää elämänlaatua selvästi enemmän kuin hoidettu sydäninfarkti sekä vähentää näiden potilaiden vitaalisuutta sekä fyysistä, emotionaalista ja sosiaalista toimintaa.

Eteisvärinää sairastavien kuolleisuus on kaksinkertainen niihin verrattuna, joilla on normaali sydämen rytmi. Suurin vaara on verihyytymien muodostuminen erityisesti sydämen eteisiin, josta ne voivat lähteä liikkeelle kulkeutuen aivoihin ja aiheuttaen aivohalvauksen. Potilaan ennusteen kannalta tärkeintä on oikein toteutettu hyytymisen estohoito eli antikoagulaatiohoito. Ilman lääkitystä 5 prosenttia eteisvärinää sairastavista olisi saanut aivoverenkiertohäiriön. Rytmihäiriön aiheuttamien oireiden ja muiden mahdollisten sairauksien hoito on myös tärkeää. Eteisvärinäpotilaiden elämänlaatu on monilta osin huonompi kuin pallolaajennuksiin tulevilla ja sydäninfarktin sairastaneilla.

Jatkuessaan eteisvärinä muokkaa sydämen eteisen toimintaa ja rakenteita, vaikeuttaa sydämen palautumista normaaliin sykkeeseen.

Diagnosointi. Eteisvärinän syke on usein alkuun tiheä ja muina oireina voi olla esimerkiksi huimausta, ja näissä tilanteissa eteisvärinen tunnistetaan paremmin. Varsinkin ikäihmisiä kannustetaan säännöllisesti tunnustelemaan oman sykkeensä. Eteisvärinää ei välttämättä itse tunnista ja se todetaan lääkärissä monesti sattumalta. Lopulliseen diagnoosiin tarvitaan aina EKG-tutkimus tai ns.Holter tutkimus, jossa sydämen rytmiä ja EKG:ta seurataan 1-7 vrk:n ajan.

Lisätietoa
Käypä hoito -suositus
Terveyskirjasto
Tunne pulssisi

Miksi ICEMAN?
Mitä ICEMAN tutkii?