Mitä Sydäntutkimussäätiön tutkimusapurahoilla on saatu aikaan?

Artikkelit
Mitä Sydäntutkimussäätiön tutkimusapurahoilla on saatu aikaan?

Sydäntutkimussäätiö on merkittävin tieteellisen sydäntutkimuksen rahoittaja maassamme. Säätiö tukee sydän- ja verisuonisairauksien tutkimusta monipuolisesti, mutta miten arvioimme säätiön tuen merkitystä?

Tarkastellaan ensin numeroita. Sydäntutkimussäätiö on perustamisestaan alkaen tukenut yli 1 500 tutkijaa tai tutkijaryhmää, rahassa mitattuna säätiön kokonaispanos suomalaisen sydäntutkimuksen hyväksi on ollut yli 25 miljoonaa euroa. Tänä vuonna säätiö jakoi tutkimusapurahoja 1,85 miljoonaa euroa. Tästä summasta noin 78 prosenttia myönnettiin 1- 3 vuoden tutkimushankkeisiin, 13 prosenttia väitelleen nuoremman tutkijan väitöskirjan jälkeiseen tutkimustyöhön ja 9 prosenttia väitöskirjatutkimuksiin.

Apurahojen hakijoiden määrä on kasvanut tasaisesti. Alkuvaiheessa yksittäisiä hakijoita oli 10 – 15, lähinnä Helsingistä. Nyt säätiölle osoitetaan vuosittain noin 200 tutkimusapurahahakemusta kaikista suurimmista sairaanhoitopiireistä, yhteensä noin yhdeksän miljoonaa euroa. Säätiön tieteellinen asiantuntijavaliokunta on toistuvasti arvioinut tutkimusapurahahakemusten tason korkeaksi tai erittäin korkeaksi niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. On siten selvää, että Sydäntutkimussäätiö on onnistunut myöntämään tutkimusapurahoja lahjakkaille tutkijoille.

Vuonna 2016 tutkimusapurahoja myönnettiin lukumääräisesti eniten sepelvaltimotaudin ja ateroskleroosin sekä geenien että sydänsairauksien syntymekanismien tutkimukseen.

Entä millaisia vaikutuksia Sydäntutkimussäätiön vuosikymmeniä jatkuneella tukitoiminnalla on ollut? Mitä on saatu aikaan?

Vaikuttavuuden arviointia kehitetään

Tutkimusrahoituksen vaikuttavuuden arviointi on aina hankalaa ja siihen liittyy huomattavia menetelmällisiä ongelmia. Vielä ei ole kyetty kehittämään yksinkertaista tapaa mitata tutkimukseen käytettyjen varojen hyötyä. Ongelmana on erityisesti tutkimuksen vaikuttavuuden eri muotojen moninaisuus. Vuosien mittaan myös hakemukset ovat muuttuneet yksittäisten hakijoiden hakemuksista valtaosaltaan useamman tutkijan tutkimusryhmien hankehakemuksiksi, jolloin mm. Sydäntutkimussäätiön tutkimusrahoitus muodostaa vain osan tutkimusryhmän kokonaisrahoituksesta.

Säätiön tuella on syntynyt ja syntyy runsaasti sydäntutkimusalan väitöskirjoja ja kansainvälisiä julkaisuja, joten rahoitetut tutkijat ovat saavuttaneet juuri sellaisia tuloksia, joita tieteenrahoituksessa odotetaan.

Sydäntutkimussäätiön myötävaikutuksella syntyy myös kaupallisesti potentiaalisia tuloksia, tulevaisuuden innovaatioita. Sydäntutkimussäätiön rahoituksen saajien tieteellisen uran etenemisen kannalta tärkeitä seikkoja ovat olleet kansainvälinen tutkimusyhteistyö, kansainvälisten verkostojen luominen sekä kokonaan uusien tutkimussuuntien syntyminen. Post doc-tutkijoista monet ovat tehneet tutkimustyötä ulkomaisissa tutkimusryhmissä, joissa opittuja asioita ja menetelmiä on voitu hyödyntää Suomessa.

Suomen Akatemian tieteen tila -hankkeissa tuotetaan materiaalia tukemaan yliopistojen ja tutkimuslaitosten omaa kehitystyötä ja vahvistamaan tiedepolitiikan toimijoiden käytössä olevaa tietopohjaa. Meneillään olevassa Tieteen tila 2016 -hankkeessa tarkastellaan myös tieteellistä vaikuttavuutta, myös tiedeyhteisön ulkopuolelle ulottuvaa vaikuttavuutta muutamilla tieteen aloilla. Näitä tietoja voitaneen jatkossa hyödyntää myös säätiörahoituksen vaikuttavuuden arvioinneissa.

Sydäntutkimussäätiön tieteellinen asiantuntijavaliokunta pohtiikin parhaillaan tapaa, jolla säätiön tutkimusrahoituksen tuloksia ja vaikuttavuutta seurattaisiin jatkossa systemaattisesti. Säätiön toiminnan tavoitteenahan on sydänsairauksien ennaltaehkäisy, hoidon kehittäminen sekä sairastuneiden elämän laadun parantaminen.

Heikki Ruskoaho

Helsingin yliopiston farmakologian ja lääkekehityksen professori Sydäntutkimussäätiön tieteellisen asiantuntijavaliokunnan puheenjohtaja

Vastaavia artikkeleita