Oireeton eteisvärinä – salakavala aivoinfarktin vaaratekijä

Artikkelit
Oireeton eteisvärinä – salakavala aivoinfarktin vaaratekijä

Suuri osa eteisvärinäpotilaista jää diagnosoimatta tai on ilman lääkehoitoa, ja aivoinfarktin sairastaneista peräti kolmannes.

Yli 15 000 suomalaista sairastuu vuosittain aivoinfarktiin. Joka neljäs halvaus on eteisvärinän aiheuttama, vaikka tehokas verenohennushoito voisi ehkäistä parhaimmillaan 75 prosenttia eteisvärinäpotilaan saamista aivoinfarkteista. Melkoinen osa eteisvärinäpotilaista jää kuitenkin eri syistä ilman verenohennus- eli antikoagulaatiohoidon ulkopuolelle. Sydäntutkimussäätiön tuella tehty Tyksin Sydänkeskuksen FibStroke –tutkimus kertoo, että aivoinfarktin sairastaneista potilaista, joilla on myös merkittäviä vaaratekijöitä, kolmanneksella ei ole edelleenkään käytössä verenohennushoitoa.

FibStroke tutkimuksessa selvitettiin yli 5 000 suomalaisen eteisvärinäpotilaan aivoinfarktin taustatekijöitä. Tutkimus osoitti senkin, että noin joka viides aivoinfarktipotilaan eteisvärinä diagnosoitiin vasta aivoinfarktin hoidon yhteydessä. Yllättävin havaintomme oli kuitenkin se, että ongelma painottui työikäisiin henkilöihin. Heidän eteisvärinä-diagnooseista tehtiin yli kolmannes vasta aivoinfarktin hoidon yhteydessä. Tässä suhteessa ongelmallista on, että on paljon ihmisiä, joille eteisvärinä ei aiheuta mitään oireita. Silloin rytmihäiriö jää helposti huomaamatta ja aivoinfarkteilta suojaava antikoagulaatiohoito jää aloittamatta ja pahimmassa tapauksessa tehdään eteisvärinän diagnoosi vasta silloin kun potilas saa aivoinfarktin – ja samalla pysyvän invaliditeetin.

Vähäisten oireiden takia arvellaan Suomessa olevan kymmeniä tuhansia diagnosoimattomia eteisvärinäpotilaita, pääosa heistä hyväkuntoisia keski-ikäisiä tai ikäihmisiä.

Eteisvärinässä sydän lyö epäsäännöllisesti ja usein myös epätavallisen tiheään, mikä mahdollistaa sen, että pulssia ranteesta tunnustelemalla voidaan helposti päästä rytmihäiriön jäljille. Tunne Pulssisi projektiin (www.tunnepulssisi.fi) liittyen toteutimme Liedossa hankkeen, jossa yli 75-vuotiaat kotona asuvat lietolaiset kutsuttiin kirjeitse omatoimisen pulssin tunnustelun merkitystä arvioivaan tutkimukseen. Pulssin tunnustelu opetettiin 205 henkilölle lyhyen terveystarkastuksen yhteydessä. Kuukauden kuluttua todettiin, että 70 prosenttia ryhmästä oli oppinut pulssin tunnustelun hyvin ja oli tunnustellut pulssiaan säännöllisesti seuranta-ajan. Jo ensimmäisen kuukauden aikana löytyi neljä uutta eteisvärinää. Myöhemmässä seurannassa näyttää tunnustelumotivaatio laskevan, mutta uusia rytmihäiriöitä on putkahdellut harvakseltaan esiin.

Säännöllinen oman pulssin seuranta näyttäisi olevan helpoin keino nopeuttaa eteisvärinän löytymistä ja estää aivoinfarkteja. Säännöllinen pulssin tunnustelu onkin yhtä tärkeä kansalaistaito kuin verenpaineen kotimittaukset. Pulssin tunnustelun oppimisesta on hyötyä myös potilaille, joilla on silloin tällöin näitä lyhytaikaisia epämääräisiä oireita tai sydämen lyönti tuntuu oudolta, jolloin pulssia tunnustelemalla on yleensä helpompi päästä oikeaan diagnoosiin. Verenpainemittareiden uusimmat mallit tunnistavat varsin luotettavasti epäsäännöllisen sykkeen ja uusia älypuhelinsovelluksia kehitellään diagnostiikan apuvälineeksi. Eteisvärinää epäiltäessä kannattaa siis kääntyä terveydenhuollon puoleen.

Juhani Airaksinen

Professori, toimialuejohtaja, Tyks Sydänkeskus

Vastaavia artikkeleita