Seulontamenetelmiä tutkittava sydänkuolemien ehkäisemiseksi

5.3.2019
Markku S. Nieminen

Sydäninfarktin saaneista lähes puolet ovat työikäisiä. Suurin osa selviää sydäninfarktista hyvän hoidon ansiosta, mutta kenellä on riski menehtyä?

Sydän- ja verisuonisairaudet sekä niihin liittyvät sydäninfarktit ovat yleisin kuolinsyy OECD-maissa ja onnettomuuksien jälkeen alle 65-vuotiaiden suurin kuolleisuuden aiheuttaja maailmassa. Sydäninfarkti syntyy, kun sepelvaltimotauti on ahtauttanut sydänlihasta ravitsevia valtimoita.

Sepelvaltimotautia hoidetaan kansainvälisten hoitosuositusten mukaan ensisijaisesti elintapamuutoksin ja tarvittaessa lääkityksellä. Hoito suunnitellaan lääkärintarkastuksessa esiin tulevien oireiden, laboratorioarvojen ja tarvittaessa EKG-kokeen sekä mm.FINRISKI-pisteytyksen perusteella. Monelle nämä toimenpiteet ovat riittäviä ja elämä jatkuu.

Jos sepelvaltimotauti etenee sydänifarktiksi, useimmat selviävät siitäkin: käytössämme on nyt erilaisia pallolaajennus- ja ohitusleikkausmenetelmiä sekä kohtausten uusimista ehkäiseviä lääkehoitoja. Onnistuneen kuntoutumisen ja riskitekijöiden hallinnan ansiosta kunto voi olla jopa parempi kuin ennen sairastumista.

Miksi sitten sydäninfarkteihin menehdytään? 

Suomessa on vuosittain 5000–10 000 ihmisen äkkikuolemaa ja näistä ehkä merkittävin osa liittyy sydäninfarktin kammioperäiseen rytmihäiriöön. Vakava rytmihäiriö ilmaantuu jo sydäninfarktin alkuvaiheessa kotona, työssä tai vapaa-ajalla. Korkea ikä ja monisairastavuus lisäävät vakavien rytmihäiriöiden riskiä, mutta varsinkin työikäisistä osalla on taipumus niihin.Miksi puolet heistä on työikäisiä? Olisivatko nämä kuolemat estettävissä?

Uusia seulontamenetelmiä tutkittava

Tärkeää olisi selvittää sydäninfarktien alkusyyn, sepelvaltimotaudin, riskit. Sepelvaltimotauti kehittyy vuosikymmenten aikana yksilöllisesti. Miten löytäisimme sen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa? Entä miten voisimme tietää, miten se kullakin henkilöllä etenee?

Toinen mahdollisuus sydänkuolemien tehokkaaseen ehkäisemiseen voisi olla sepelvaltimovaltimotaudin eri ahtaumamuotojen seulontatutkimukset. 

Lääketiede hyödyntää laajalti uusia kuvantamismenetelmiä, mutta ei sydänkuolemien seulonnassa. Kuvantamistutkimusten hyödyntäminen ja kohdentaminen tarkoituksenmukaisesti edellyttää tutkimusohjelmia. Kuvantamismenetelmien mahdollisuuksista on jo alustavia tuloksia. 

Rytmihäiriöriskin arviointi on myös haasteellista, sillä siihen liittyy perinnöllisten ominaisuuksien lisäksi korkean verenpaineen, diabeteksen tai sydänlihassairauksien aiheuttamat lisäriskit. Rytmihäiriöiden seulonnan selvittäminen edellyttää niin ikään vaativia tutkimusasetelmia. 

Sydäntutkimussäätiö tukee mielellään hyviä ja kunnianhimoisia tutkimusohjelmia. Laajat tutkimusohjelmat edellyttävät kuitenkin säätiöltä rahoituspohjan vahvistamista, jotta useamman vuoden tutkimusohjelmia voidaan toteuttaa. 

Tutkimustyön avulla hyvää hoitoa!

Markku S. Nieminen
Kardiologian professori emeritus
Helsingin yliopisto

Lähteet:
Lancet 2018
OECD:n 2018 terveystilastot
JACC2019 Cardiovascular Interventions

LAHJOITA TUTKIMUKSELLE ELÄMÄÄ VARTEN!
Lue lisää

Kommentit
Ei kommentteja.

Kommentoi

Sähköpostiosoite on pakollinen tieto, mutta sitä ei näytetä julkisesti.